Hannu Lauerman ja Raisa Cacciatoren koulutukset toivat uutta tietoa ja keinoja aggressiivisen potilaan hoitamiseen. Suosittelen kaikille hoitotyön tekijöille!
Moni sairaanhoitaja on hoitanut alkoholisoitunutta potilasta. Hieman harvempi, mutta silti moni, on hoitanut deliriööttistä potilasta. Johtui deliriööttisyys sitten alkoholista, huumeista tai infektiosta, nämä potilaat ovat arvaamattomia ja joskus jopa aggressiivisia.
En käy läpi tässä miten näitä potilaita lääkkeellisesti hoidetaan, mutta käyn muutaman asian läpi mitä riskejä lääkkeellisestikin saadaan aikaan liittyen aggressiivisuuteen.
Itse olen hoitanut usein deliriööttistä potilasta ja joskus tuntuu, että mitä enemmän häntä lääkitsen, sitä enemmän "vauhti kiihtyy". Monet varmasti tietävät Diapamin vaikuttavan samoihin reseptoreihin kuin alkoholi, joten toleranssi näillä potilailla voi olla huima. Ja se siitä.
Sen opin uutena, että Diapam vaikuttaa ihmiseen muunmuassa siten, että se heikentää potilaan metaeleiden (ilmeiden, kehonkielen) tulkitsemista. Tästä syystä aggressiivisuuden välttämisen lähtökohta on hoitajan kehonkieli, eleet ja ilmeet.
Lähdetään liikkeelle "keskusteluasennosta". Kun ruvetaan tarkastelemaan omaa keskusteluasentoa, niin mitä se meistä kertoo? Kädet PUUSKASSA edessä. Miltä näyttää? Tämä voidaan tulkita (etenkin miehillä) "isotteluna". Kädet omilla lantioilla voi olla jopa toruva asento.
Mielestäni jokaisen tulisi miettiä omaa keskusteluasentoaan, koska kukaan hoitaja ei toivottavasti halua provosoida potilasta väkivaltaan. Kommunikaatio ei ole pelkästään sanoja, vaan koko kehomme, äänenpaino ja kovuus ja ilmeemme kertovat että haluamme tilanteen rauhoittuvan. On syytä myös miettiä siksi, että näiden asioiden ei pidä olla ristiriidassa. Nyrkit pystyssä on turha sanoa sekavalla, deliriööttiselle tai muuten kiihtyneelle potilaalle "RAUHOITU".
Vain kokonaisuudeltaan rauhallinen ihminen voi rauhoittaa. Pätee aina, kotona ja muualla.
Minkälainen sinä olet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti